Etusivu | Konsultointi | Sertifiointi | Opintomatkat | Profiili

Passiivitalokonsepti

Passiivitalot ovat karkeasti ottaen rakennuksia, joissa saavutetaan hyvä sisäympäristö - sekä kesällä että talvella sopiva ja miellyttävä sisäilman lämpötila - ja matalat elinkaarikustannukset äärimmäisen pienellä energiankulutuksella.


Kustannusajattelu onkin oikeastaan osa koko konseptin ydintä: Kun lämmöntarve saadaan niin alas kuin passiivitalossa, voidaan selvitä ilman radiaattoreita ja vähentää putkien ja lämmöntuottolaitteiden määrää. Näin saatavilla säästöillä voidaan vuorostaan kustantaa lämmöntarpeen vähentämistä näin alas. Oheisessa kuvassa näkyvä pudotus rakennuskustannuksissa ja täten elinkaarikustannuksissa kun lämmöntarve laskee noin 15 kWh/m²/vuosi, on osoitus tästä.

Økonomi i passivhuse

Keskeiset tekniset vaatimukset ovat:


Nämä ovat ne kolme keskeistä ehtoa, jotka tulee täyttää, jotta rakennus voidaan sertifioida passiivitalona. Ehtojen täyttyminen osoitetaan erityisesti passivitalojen suunnitttelua varten kehitetyllä laskentatyökalulla, Passivhaus Projektierungs Paket 2007, PHPP 2007. PHPP:ssa käytetään laskentaan yleensä kuukausikeskiarvoja paitsi joissain erityistapauksissa.

Lämmöntarve ja kokonaisenergiankulutus lasketaan asunnon netto-pinta-alaa kohden. PHPP:n ohjekirjan mukaan tämä netto-pinta-ala lasketaan suhteellisen tiukasti: Se on yksittäisten huoneiden sisäpinta-ala ja lisäksi lasketaan vain osittain mukaan esimerkiksi lämmitetty kellari ja tila, jossa huonekorkeus on alle 2 m.

Rakennuksen jokaisen osan tulee täyttää ehdot. Siksi rakennuksessa, jossa on enemmän kuin yksi erillinen osa, kaikkien osien tulee täyttää ehdot. Korjausrakentamisessa saavutetaan passiivitalostandardi, jos jokainen tarkasteltu vyöhyke, joka sisältää vähintään yhden ulkoseinän, ylä- ja alapohjan, täyttää sertiointivaatimukset. Yksittäisiä asuntoja kerrostalossa ei voida sertifioida.

Tämä asettaa korkeita vaatimuksia sekä suunnittelulle että toteutukselle. Sertifiointi toimii passiivitalojen laadunvarmistuksena.

Rakennus ei siis automaattisesti ole passiivitalo, jos se sattumalta lämmitetään yksistään ilmanvaihdon kautta. Toisaalta varsinaisissa passiivitaloissa pärjätään usein pelkällä ilmastointi-ilman lämmityksellä, mutta muitakin lämmönlähteitä voi olla.

Lue lisää aiheesta Sertifiointi.

Oheisessa tekstissä on otteita alkuperäistekstistä "Kriterien für Passivhäuser mit Wohnnutzung", Passivhaus Institut, versio 12. kesäkuuta 2007. Alkuperäinen teksti löytyy Passivhaus Institutin sivuilta.

Teksti sisältää nyt vain kaikkein keskeisimmät kriteerit ja lukuarvot eikä esimerkiksi kattavaa dokumentointivaatimuksen kuvausta. Sertifioinnin sisältö ja tämä ote voi muuttua ilman varoitusta. Ajankohtaiset sertifiointisäännöt löytyvät Passivhaus Institutin sivuilta www.passiv.de/03_zer/Gebaud/Kriter.htm. Tämä mainittu Passivhaus Institutin viimeisin tulkinta pätee aina PHPP-käsikirjaan ja -ohjelmaan tai tähän otteeseen verrattuna.

Passivhaus Institutin hyväksymä käännös tanskaksi: Søren Pedersen, Passivhus.dk Aps, 18. joulukuuta 2007. Käännös suomeksi: Ruut Peuhkuri, Passiivitalo.fi Oy, 25. toukokuuta 2008.

Kriteerit muille rakennuksille löytyvät Passivhaus Institutin sivuilta: http://www.passiv.de/03_zer/Gebaud/Kriter_n.pdf.

Til top
Passiivitaloprojektit »

Mukana projekteja ympäri Pohjoismaita (tanskaksi)

Passiivitalokonsepti »

Ottamalla huomioon elinkaarikustannukset voidaan rakennuksissa saavuttaa hyvä sisäympäristö 70-80%:a normaalia pienemmällä lämmönkulutuksella

Lisää tietoa »

Näin passiivitalotietous on organisoitu muisssa maissa

Uutisarkisto »

Uutisia, jotka ovat olleet Passivhus.dk:n sivuilla

Yhteystiedot »

Dansk »